Elisabetin aika

Englannin kuningatar Elisabet I eli vuosina 1533-1603. Hän oli voimakas hallitsija. Hän sai varsin nuorena johdettavakseen maan, joka oli vielä epävakaa ja levoton uskonpuhdistukseen iittyvien valtataistelujen ja kiistojen jäljiltä.  Uskollisten neuvonantajiensa avulla ja lujan, mutta oikeudenmukaisen toimintatapansa ansiosta hän sai pian kansansa ja säätyjen tuen.

Elisabet ei avioitunut koskaan, vaikka valtioliittoa havittelevia kosijoita riitti. Hän vastasi monesti, että on jo naimisissa ja hänen puolisonsa on Englannin kuningaskunta. Lapsuudenystävä ja neuvonantaja Robert Dudley, Leicesterin jaarli olisi ehkä ollut hänen oma valintansa puolisoksi, mutta maan edut estivät liiton toteutumisen.

1500-luvun jälkipuoliskolla Englanti ja Espanja ajautuivat konfliktiin. Syynä oli kilpailu vaikutusvallasta merentakaisilla alueilla. Espanja oli Amerikan rikkauksien ansiosta suurvalta ja Englanti pyrki haastamaan sen. Kaapparikapteeni Francis Drake ryösteli espanjalaisten kultalaivoja kuningattaren rahoittamana ja hänen suojeluksessaan.
Lopulta konflikti syveni sodaksi, joka huipentui siihen, että pienehkö Englannin laivasto onnistui tuhoamaan Espanjan sotalaivaston, hyvin varustetun Suuren armadan. Espanjan tavoitteena oli tehdä maihinnousu Englantiin. 

1500-luvun jälkipuoliskoa nimitetään Iso-Britanniassa Elisabetin ajaksi, "Elizabethan era".

Pico della Mirandola ja humanismi

Renessanssin aikana ihailtiin antiikin kulttuurien saavutuksia, varsinkin henkisiä. Humanismi on jo antiikin Kreikassa syntynyt optimistinen ajattelutapa, joka korostaa ihmisen ja hänen pyrkimystensä ja toimintansa arvokkuutta sekä näkee suuria mahdollisuuksia inhimillisissä kyvyissä ja tiedonjanossa. Humanistien mukaan ihminen  pohjimmiltaan on hyvä ja terve ihminen pyrkii hyvään ja tasapainoiseen elämään.

Kirkko ajatteli toisin: Ihminen on syntinen ja maallisen elämän tuli olla valmistautumista kuolemaan ja sen jälkeen edessä olevaan jumalalliseen arviointiin ja tuomioon: taivaaseen vai ikuiseen kadotukseen? Renessanssin humanisteilla ei ollut edellytyksiä asettua suoraan kirkkoa tai maallisia vallanpitäjiä vastaan, mutta heidän työnsä kantoi hedelmää vähitellen ja usko ihmiseen sai yhä enemmän jalansijaa.

Varsin nuorena kuollut Giovanni Pico della Mirandola, 1463 –1494, oli firenzeläinen renessanssifilosofi ja humanisti. Hän ryhtyi opiskelemaan filosofiaa Ferraran yliopistossa. Picon suuri projekti oli Platonin ja Aristoteleen filosofisen ajattelun yhdistäminen. 23 vuoden iässä Pico pääsi julkisuuteen ilmoittamalla puolustavansa julkisessa väittelytilaisuudessa 900 filosofista väitettä, jotka hän oli koonnut eri lähteistä ja laatinut niihin omat kommenttinsa. Paavi puuttui asiaan ja esti aikeen. 

Pico pakeni, joutui vangituksi Ranskassa, mutta sai vapautensa Lorenzo de Medicin ansiosta. Firenzen ruhtinas oli Picon suojelija ja tukija. He olivat olleet aktiivisessa kirjeenvaihdossa ja keksutelivat mm. runoudesta. Lorenzon suojeluksessa Pico sai työskennellä rauhassa, mutta ei kyennyt enää julkaisemaan mitään.

1400-1500 -lukujen tapahtumia muualla maailmassa

Renessanssi on eurooppalaiseen historiaan kuuluva vaihe. Mutta mitä muualla tapahtui samaan aikaan?

Vielä 1400-luvun alussa Timur Lenkin mongolivalta ulottui laajimmillaan Intiasta Moskovaan ja Välimerelle asti. Itä-Euroopan kansat koettivat suojata rajaseutua tekemällä ryteikköisiä metsäesteitä. 

1420-luvulla viimeiset pohjoismaiset siirtokunnat tuhoutuvat Grönlannissa. Ilmasto kylmeni ja ihmiset kuolivat nälkään.

1405-1433 Kiinan keisari lähetti laivastonsa tutkimusretkille Aasian ja Afrikan rannikoille. Keisari saa tuliaisiksi amiraali Zheng Hen matkoilta mm. kirahvin. Kesken lupaavasti alkaneiden löytöretkien vanhoilliset ottavat vallan ja maailman tutkiminen kielletään.1421 Pekingistä tulee Kiinan pääkaupunki. Ming-dynastia on valtansa huipulla.

1420-luvulla atsteekkien valtakunta nykyisen Meksikon alueella on laajimmillaan. Pääkaupunki Tenochtitlán on loistava metropoli. Eteläisessä Meksikossa mayojen kulttuuri on vain varjo loistavaan muinaisuutensa verrattuna.

Tenochtitlán

1453 turkkilaiset valloittavat Konstantinopolin. Bysantti eli Itä-Rooma luhistuu. 1529 sulttaani Soliman II piirittää Wieniä valtavan armeijansa kanssa, mutta perääntyy talven lähestyessä.

1400-luvun puolivälissä pohjoisamerikkalaiset irokeesit alkavat muodostaa kansojen liittoaan. Tämä samaan kieliryhmään kuuluvien intiaanikansojen välisen rauhan turvaamiseksi perustettu liitto kesti parisataa vuotta ja oli maailman ensimmäinen valtioiden välinen järjestö.

1400-luvun puolivälin suurvalta Afrikassa on Malin Songhai-valtakunta. Sivistyksen ja kaupan - myös orjakaupan - keskus on Timbuktu.

1470-luvulla inkojen valtakunta on laaja suurvalta. Se ulottuu nykyisen Bolivian, Argentiinan, Perun ja Chilen alueille.

1556 Intiassa alkaa mogulivallan kultakausi. Hallitsijana on Akbar Suuri. Hän vaali uskonnonvapautta ja suvaitsevaisuutta.

Renessanssiajan tutkijoita - uusi ajattelutapa syntyy

Nikolaus Kopernikus eli vuosina 1473-1543 ja oli puolalainen tähtitieteilijä. Nikolauksella oli enonsa ansiosta mahdollisuudet opiskella, joten hän opiskeli korkeaan kirkon virkaan. Hän aloitti opintonsa Krakovassa, jonka yliopisto oli erittäin korkeatasoinen. Siellä hän tutustui tähtitieteeseen ja aurinkokuntamalliin. Kirjassaan De revolutionibus orbium coelestium hän esitti, että Maa ja muut planeetat kiertävät Aurinkoa ja Maa pyörii akselinsa ympäri.

Sata vuotta myöhemmin, 1600-luvulla, Galileo Galilei nosti tämän kopernikaanisen mallin jälleen esille ja hänen ja muiden aikalaistensa työn tuloksena aurinkokeskinen malli lopulta hyväksyttiin oikeaksi. Aurinkokeskisen kaikkeuskäsityksen hyväksyminen oli suuri voitto kokemukseen perustuvalle tiedonhankintamenetelmälle, jossa keskeistä on vanhojen käsitysten hylkääminen jos jokin uusi malli sopii paremmin havaintoihin. 

Lähteet
http://www.astro.utu.fi/zubi/people/kopernik.htm

Eetu

Galileo Galilei, 1564-1642, oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko. Hänen merkittävimmät saavutuksensa liittyvät tieteellisen menetelmän kehitykseen aristoteelisesta nykyiseen muotoonsa. Häntä on kutsuttu tieteen, klassisen fysiikan ja tähtitieteen isäksi. Galilei kehitti havainnoivan ja kokeellisen tutkimisen metodia siihen aikaan vallinneen oppineen päättelyn ja vanhoihin kirjoituksiin ja kirkon oppiin pitäytyvän tieteen sijasta.

Kun Galilei kuuli kaukoputkesta, hän halusi heti valmistaa sellaisen itsekin. Yksinkertaisella linssikaukoputkellaan hän kykeni havaitsemaan mm. Marsin kuita ja Kuun kraatereita.

Galilei toimi matematiikan opettajan yliopistoissa ja myöhemmin erään ruhtinaan filosofina. Hän oli taitava kirjoittaja ja osasi esittää tieteellisiä asioita selkeästi ja havainnollisesti. Kirkon julistettua 1616 Kopernikuksen opit harhaoppisiksi Galileinkin tähtitieteellinen teos joutui kiellettyjen kirjojen listalle. Galileita varoitettiin esittämästä kopernikaanisia ajatuksia. Hän joutui inkvisition eteen oikeudenkäyntiin ja tuomittiin loppuiäkseen kotiarestiin.

Lähteet
http://www.astro.utu.fi/zubi/people/galilei.htm

Ahti

Tyko Brahe syntyi 1546 Tanskassa Otto ja Beata Brahen perheeseen. Hän aloitti opintonsa vuonna 1559 Kööpenhaminan yliopistossa vain 12 vuoden ikäisenä ja opiskeli retoriikkaa ja filosofiaa. Kolme vuotta myöhemmin Brahe siirtyi Leipzigin yliopistoon opiskelemaan lakia. Näinä vuosina hän myös itse opiskeli tähtitiedettä. Nuori Tyko joutui miekkataisteluun, jossa hän menetti nenänsä. Hän valmisti itselleen nenäproteesin hopeasta ja kullasta.

Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä. Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.

Vuonna 1575 Tanskan kuningas Fredrik II antoi hänelle pienen eläkkeen ja elinikäiseksi lahjaksi Juutinraumassa Landskronan lähistöllä sijaitsevan Venin saaren. Brahe rakensi saarelle observatorion ja aloitti tähtitaivaan tarkkailun. Vuonna 1588 hänen suojelijansa Fredrik II kuoli. Hänen seuraajansa Kristian IV lopetti hänen eläkkeensä ja rahavaikeuksien takia Brahen oli pakko lähteä saareltaan vuonna 1597 21 tuloksellisen vuoden jälkeen. Hän jatkoi vähän aikaa työtään Hampurissa, mutta jatkoi sitten Benatkyn linnaan Tšekkiin, jonne hän asettui 1599 Rudolf II:n suojelukseen. Praha oli tuolloin erittäin merkittävä tieteen keskus ja Brahe löysi jatkajan elämäntyölleen. Vuonna 1600 hän tapasi tuolloin varsin tuntemattoman Johannes Keplerin.

Tyko Brahe kuoli 1601. Kepler viimeisteli hänen elämäntyönsä ja julkaisi Brahen tähtiluettelon, joka sisälsi 777 tähden sijaintitiedot. Tyko Brahe oli ensimmäisiä jotka tajusivat järjestelmällisen havaitsemisen tärkeyden tähtitieteessä. Tätä saavutusta voisi hyvin verrata Galileo Galileihin, joka alkoi ensimmäisenä soveltaa empiiristä tutkimusta. Ilman hänen tutkimustuloksiaan Kepler ei välttämättä olisi keksinyt lakejaan planeettojen radoista.

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyko_Brahe ja http://galileoandeinstein.physics.virginia.edu/lectures/tycho.htm

Ville

Johannes Kepler syntyi vuonna 1571 ja kuoli 1630. Hän tutustui tähtitieteeseen jo varhain. Kuuden vuoden ikäisenä hän havainnoi vuoden 1577 komeettaa, yhdeksän vuoden ikäisenä vuoden 1580 kuunpimennystä.

Vuonna 1588 hän kirjoittautui Tübingenin yliopistoon, jossa Kepler näytti taitavan matemaatikon kykynsä. Valmistuttuaan 1591 hän aikoi mennä opiskelemaan teologiaa. Kuitenkin häntä pyydettiin matematiikan ja astronomian opettajaksi protestanttikouluun Grazissa, Itävallassa.

Joulukuussa 1599 Tyko Brahe kirjoitti Keplerille ja kutsui hänet avustajakseen Benatekiin Prahan lähelle. Tyko Brahen kuoleman jälkeen Kepler nimitettiin Keisarilliseksi matemaatikoksi Habsburgiin.

Brahen työn pohjalta Kepler esitti kuuluisat planeettalakinsa.

Lähteet
http://www.astro.utu.fi/zubi/people/kepler.htm

Ville

Espanjan synty

Isabella ja Ferdinand hallitsivat Espanjaa vuosina 1474–1504. Heidän avioliittonsa kautta Aragonia ja Kastilia yhdistyivät, tätä pidetään Espanjan valtion alkuna. Isabellalla oli tasaveroinen asema Ferdinandin rinnalla, hän jopa jätti Ferdinandin varjoonsa.

  700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat suurimman osan Iberian niemimaasta. 1000-luvulta lähtien kristityt kuningaskunnat sotivat maureja vastaan valloittaakseen takaisin menetetyt alueet. Vuonna 1492 Isabella ja Ferdinand saattoivat takaisinvalloituksen loppuun kukistamalla viimeisen maurien linnoituksen, Granadan. Voiton jälkeen, kristinuskoa vahvistaakseen Ferdinand perusti Espanjan inkvisition, jonka tarkoituksena oli kitkeä ”vääräuskoisuus” pois maasta. Vainojen kohteena olivat maurit sekä juutalaiset. 

   Samana vuonna kuningaspari myönsi Kristoffer Kolumbukselle rahavaroja tutkimusmatkaa varten, jonka tarkoituksena oli löytää uusi kauppareitti Intiaan. Matkan seurauksena löydettiin Etelä- ja Pohjois-Amerikka. 1500-luvulla Espanja oli Euroopan mahtavin valtio Amerikan valloituksen tuoman vaurauden ja mahdin takia.

  

Renessanssiajan musiikki

Renessanssimusiikki on musiikkia,  joka on luotu vuosien 1400 – 1600 välisenä aikana. Aikakauden alun määrittäminen on vaikeaa, koska 1400-luvulla ei tapahtunut yhtäkkistä musiikillisen ajattelun muutosta, vaan musiikki sai vuosisadan aikana hiljalleen enemmän ja enemmän renessanssimaisia piirteitä.

Yksi tärkeimmistä muutoksista oli kehitys moniäänisyydessä. Keskiajalla toinen ääni oli melodiaa säestävä, usein yksinkertainen. Renessanssin aikana tätä alettiin jopa halveksia ja toinen ääni nousi samanarvoiseksi päämelodian kanssa. Tätä sanotaan polyfoniaksi.

Tuon ajan musiikin voi luokitella kahteen ryhmään: kirkolliseen, eli hengelliseen ja maalliseen. Kirkollinen musiikki tarkoittaa virsiä ja kuoroteoksia. Maallinen musiikki voidaan jakaa kahteen ryhmään: hovin ja valtaeliitin suosima musiikki oli mm. tansseja ja kertovia lauluja. Kansanmusiikki, jota harrastivat talonpojat ja köyhät oli toinen maallisen musiikin ryhmä. Eri ammattiryhmillä oli omia työlaulujaan, mm. merimiehillä ja sotilailla.

Vaikka yhteiskunnan eri kerrokset elivät varsin erillään toisistaan, musiikilliset vaikutteet kulkeutuivat ylös- ja alaspäin. Esimerkiksi virsistä saattoi tulla suosittuja lauluja uusiksi sanoitettuna ja maalaisten tanssimelodia päätyä hovimuusikoiden käyttöön. Myös ulkomaisia vaikutteita saatiin paljon. Ehkä muusikot ovat olleet ennakkoluulottomia: hyvä biisi kiinnostaa aina.

Enkeli soittaa viola da Gambaa

Renessanssin soittimia olivat mm. luuttu, erilaiset huilut ja puupuhaltimet, säkkipillit, torvet ja rummut. Jousisoittimista käytössä olivat mm. rebec, fiideli ja viola da gamba. Nykyisiä jousisoittimia ei vielä ollut.

Serpentti-puhallin
(earlymusicshop.com/)

Kustaa Vaasa uudistaa Ruotsin

Kustaa Vaasan koulutus oli puutteellinen, mutta hän oli kuin kuninkaaksi syntynyt. Hän oli isän sekä äidin puolelta ylhäisaatelia ja hän oli kasvanut katolisena kuten kaikki tuon ajan ruotsalaiset.

  Kustaa Vaasa oli itsepäinen ja rohkea ja useimmiten onnekas. Kuninkaana hän joutui käsittelemään heti ensimmäisenä vallassaolon päivänään monia vaikeasti ratkaistavia ongelmia.

 Kustaa Vaasa joutui torjumaan kuusi kovaa kapinaa. Hän rakennutti vahvoja linnoja hallintoa ja puolustusta varten.

 Kun Kustaa Vaasan ja kirkon välinen kiista oli päättynyt kruunu omisti noin 28 prosenttia maasta, aatelisto noin 21 prosenttia ja talonpojat 50 prosenttia. Kustaa Vaasan mukaan kirkon varallisuuden takavarikoinnilla saataisiin rahaa palkkasotilaisiin ja aseisiin ja myös suuren valtiovelan maksamiseksi takaisin Lyypekille. 

Lopulta Kustaa Vaasa oli ruotsin rikkain mies ja suurin yksityinen maanomistaja, jolla oli yli viidestätuhannesta maatilasta paperit. Hänestä tuli kirkon päämies vuonna 1527. Kustaa Vaasa kruunautti itsensä vuonna 1528 Uppsalan tuomiokirkossa.

Kustaa Vaasa perusti Suomeen Helsingin kaupungin 1550 kilpailemaan kaupasta Tallinnan eli Räävelin kanssa. Kauppiaita muista kaupungeista, mm. Porvoosta pakotettiin muuttamaan sinne. Helsingin alku ei ollut mikään erityinen menestystarina, sen satama osoittautui pian liian matalaksi ja väkisin kaupunkia perustamaan pakotetut porvarit halusivat takaisin kotikaupunkeihinsa.

Melkein neljänkymmenen vuoden kuninkaana olonsa aikana Kustaa Vaasa uudisti keskiaikaisen Ruotsin ja loi pohjan sen suurvalta-ajalle.

Lähde: 

Lindqvist, Herman: Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen. WSOY 2003

Atron