Sata vuotta myöhemmin, 1600-luvulla, Galileo Galilei nosti tämän kopernikaanisen mallin jälleen esille ja hänen ja muiden aikalaistensa työn tuloksena aurinkokeskinen malli lopulta hyväksyttiin oikeaksi. Aurinkokeskisen kaikkeuskäsityksen hyväksyminen oli suuri voitto kokemukseen perustuvalle tiedonhankintamenetelmälle, jossa keskeistä on vanhojen käsitysten hylkääminen jos jokin uusi malli sopii paremmin havaintoihin.
Lähteet
http://www.astro.utu.fi/zubi/people/kopernik.htm
Eetu
Galileo Galilei, 1564-1642, oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko. Hänen merkittävimmät saavutuksensa liittyvät tieteellisen menetelmän kehitykseen aristoteelisesta nykyiseen muotoonsa. Häntä on kutsuttu tieteen, klassisen fysiikan ja tähtitieteen isäksi. Galilei kehitti havainnoivan ja kokeellisen tutkimisen metodia siihen aikaan vallinneen oppineen päättelyn ja vanhoihin kirjoituksiin ja kirkon oppiin pitäytyvän tieteen sijasta.
Kun Galilei kuuli kaukoputkesta, hän halusi heti valmistaa sellaisen itsekin. Yksinkertaisella linssikaukoputkellaan hän kykeni havaitsemaan mm. Marsin kuita ja Kuun kraatereita.
Galilei toimi matematiikan opettajan yliopistoissa ja myöhemmin erään ruhtinaan filosofina. Hän oli taitava kirjoittaja ja osasi esittää tieteellisiä asioita selkeästi ja havainnollisesti. Kirkon julistettua 1616 Kopernikuksen opit harhaoppisiksi Galileinkin tähtitieteellinen teos joutui kiellettyjen kirjojen listalle. Galileita varoitettiin esittämästä kopernikaanisia ajatuksia. Hän joutui inkvisition eteen oikeudenkäyntiin ja tuomittiin loppuiäkseen kotiarestiin.
Lähteet
http://www.astro.utu.fi/zubi/people/galilei.htm
Ahti
Lähteet
http://www.astro.utu.fi/zubi/people/kepler.htm
Ville
http://www.astro.utu.fi/zubi/people/kopernik.htm
Eetu
Galileo Galilei, 1564-1642, oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko. Hänen merkittävimmät saavutuksensa liittyvät tieteellisen menetelmän kehitykseen aristoteelisesta nykyiseen muotoonsa. Häntä on kutsuttu tieteen, klassisen fysiikan ja tähtitieteen isäksi. Galilei kehitti havainnoivan ja kokeellisen tutkimisen metodia siihen aikaan vallinneen oppineen päättelyn ja vanhoihin kirjoituksiin ja kirkon oppiin pitäytyvän tieteen sijasta.
Kun Galilei kuuli kaukoputkesta, hän halusi heti valmistaa sellaisen itsekin. Yksinkertaisella linssikaukoputkellaan hän kykeni havaitsemaan mm. Marsin kuita ja Kuun kraatereita.
Galilei toimi matematiikan opettajan yliopistoissa ja myöhemmin erään ruhtinaan filosofina. Hän oli taitava kirjoittaja ja osasi esittää tieteellisiä asioita selkeästi ja havainnollisesti. Kirkon julistettua 1616 Kopernikuksen opit harhaoppisiksi Galileinkin tähtitieteellinen teos joutui kiellettyjen kirjojen listalle. Galileita varoitettiin esittämästä kopernikaanisia ajatuksia. Hän joutui inkvisition eteen oikeudenkäyntiin ja tuomittiin loppuiäkseen kotiarestiin.
Lähteet
http://www.astro.utu.fi/zubi/people/galilei.htm
Ahti
Tyko Brahe syntyi 1546 Tanskassa Otto ja Beata Brahen perheeseen. Hän aloitti opintonsa vuonna 1559 Kööpenhaminan yliopistossa vain 12 vuoden ikäisenä ja opiskeli retoriikkaa ja filosofiaa. Kolme vuotta myöhemmin Brahe siirtyi Leipzigin yliopistoon opiskelemaan lakia. Näinä vuosina hän myös itse opiskeli tähtitiedettä. Nuori Tyko joutui miekkataisteluun, jossa hän menetti nenänsä. Hän valmisti itselleen nenäproteesin hopeasta ja kullasta.
Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä. Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.
Vuonna 1575 Tanskan kuningas Fredrik II antoi hänelle pienen eläkkeen ja elinikäiseksi lahjaksi Juutinraumassa Landskronan lähistöllä sijaitsevan Venin saaren. Brahe rakensi saarelle observatorion ja aloitti tähtitaivaan tarkkailun. Vuonna 1588 hänen suojelijansa Fredrik II kuoli. Hänen seuraajansa Kristian IV lopetti hänen eläkkeensä ja rahavaikeuksien takia Brahen oli pakko lähteä saareltaan vuonna 1597 21 tuloksellisen vuoden jälkeen. Hän jatkoi vähän aikaa työtään Hampurissa, mutta jatkoi sitten Benatkyn linnaan Tšekkiin, jonne hän asettui 1599 Rudolf II:n suojelukseen. Praha oli tuolloin erittäin merkittävä tieteen keskus ja Brahe löysi jatkajan elämäntyölleen. Vuonna 1600 hän tapasi tuolloin varsin tuntemattoman Johannes Keplerin.
Tyko Brahe kuoli 1601. Kepler viimeisteli hänen elämäntyönsä ja julkaisi Brahen tähtiluettelon, joka sisälsi 777 tähden sijaintitiedot. Tyko Brahe oli ensimmäisiä jotka tajusivat järjestelmällisen havaitsemisen tärkeyden tähtitieteessä. Tätä saavutusta voisi hyvin verrata Galileo Galileihin, joka alkoi ensimmäisenä soveltaa empiiristä tutkimusta. Ilman hänen tutkimustuloksiaan Kepler ei välttämättä olisi keksinyt lakejaan planeettojen radoista.
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyko_Brahe ja http://galileoandeinstein.physics.virginia.edu/lectures/tycho.htm
Ville
Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä. Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.
Vuonna 1575 Tanskan kuningas Fredrik II antoi hänelle pienen eläkkeen ja elinikäiseksi lahjaksi Juutinraumassa Landskronan lähistöllä sijaitsevan Venin saaren. Brahe rakensi saarelle observatorion ja aloitti tähtitaivaan tarkkailun. Vuonna 1588 hänen suojelijansa Fredrik II kuoli. Hänen seuraajansa Kristian IV lopetti hänen eläkkeensä ja rahavaikeuksien takia Brahen oli pakko lähteä saareltaan vuonna 1597 21 tuloksellisen vuoden jälkeen. Hän jatkoi vähän aikaa työtään Hampurissa, mutta jatkoi sitten Benatkyn linnaan Tšekkiin, jonne hän asettui 1599 Rudolf II:n suojelukseen. Praha oli tuolloin erittäin merkittävä tieteen keskus ja Brahe löysi jatkajan elämäntyölleen. Vuonna 1600 hän tapasi tuolloin varsin tuntemattoman Johannes Keplerin.
Tyko Brahe kuoli 1601. Kepler viimeisteli hänen elämäntyönsä ja julkaisi Brahen tähtiluettelon, joka sisälsi 777 tähden sijaintitiedot. Tyko Brahe oli ensimmäisiä jotka tajusivat järjestelmällisen havaitsemisen tärkeyden tähtitieteessä. Tätä saavutusta voisi hyvin verrata Galileo Galileihin, joka alkoi ensimmäisenä soveltaa empiiristä tutkimusta. Ilman hänen tutkimustuloksiaan Kepler ei välttämättä olisi keksinyt lakejaan planeettojen radoista.
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyko_Brahe ja http://galileoandeinstein.physics.virginia.edu/lectures/tycho.htm
Ville
Johannes Kepler syntyi vuonna 1571 ja kuoli 1630. Hän tutustui tähtitieteeseen jo varhain. Kuuden vuoden ikäisenä hän havainnoi vuoden 1577 komeettaa, yhdeksän vuoden ikäisenä vuoden 1580 kuunpimennystä.
Vuonna 1588 hän kirjoittautui Tübingenin yliopistoon, jossa Kepler näytti taitavan matemaatikon kykynsä. Valmistuttuaan 1591 hän aikoi mennä opiskelemaan teologiaa. Kuitenkin häntä pyydettiin matematiikan ja astronomian opettajaksi protestanttikouluun Grazissa, Itävallassa.
Joulukuussa 1599 Tyko Brahe kirjoitti Keplerille ja kutsui hänet avustajakseen Benatekiin Prahan lähelle. Tyko Brahen kuoleman jälkeen Kepler nimitettiin Keisarilliseksi matemaatikoksi Habsburgiin.
Brahen työn pohjalta Kepler esitti kuuluisat planeettalakinsa.
Vuonna 1588 hän kirjoittautui Tübingenin yliopistoon, jossa Kepler näytti taitavan matemaatikon kykynsä. Valmistuttuaan 1591 hän aikoi mennä opiskelemaan teologiaa. Kuitenkin häntä pyydettiin matematiikan ja astronomian opettajaksi protestanttikouluun Grazissa, Itävallassa.
Joulukuussa 1599 Tyko Brahe kirjoitti Keplerille ja kutsui hänet avustajakseen Benatekiin Prahan lähelle. Tyko Brahen kuoleman jälkeen Kepler nimitettiin Keisarilliseksi matemaatikoksi Habsburgiin.
Brahen työn pohjalta Kepler esitti kuuluisat planeettalakinsa.
Lähteet
http://www.astro.utu.fi/zubi/people/kepler.htm
Ville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti